Kolla vår evenemangskalender!
Där du kan hitta alla vår och våra
medlemsorganisationernas evenemangen!

Evenemangskalendar

Senaste inläggen

Årsfestsveckans program 20.–26.10.25

Årsfestsveckans program 20.–26.10.25

Timo Pihlajamäki okt 13, 2025

Biosfären rf årsfestsvecka firas 20.10. – 26.10.2025. I denna publikation har man samlat alla vujuveckans evenemang och uppgifter om dem.…

Framtidens stöttepelare lider av regeringens kontinuerliga försämring på utbildningsfronten

Framtidens stöttepelare lider av regeringens kontinuerliga försämring på utbildningsfronten

Inbjudan till styrelsemöte för Biosfär rf 6/2024

Inbjudan till styrelsemöte för Biosfär rf 6/2024

Inbjudan till möte med styrelsen för Biosfären rf 5/2024

Inbjudan till möte med styrelsen för Biosfären rf 5/2024

Inbjudan till möte med styrelsen för Biosfär rf 4/2024

Inbjudan till möte med styrelsen för Biosfär rf 4/2024

Besök oss!

Viikinkaari

Biosfääri ry, Biosfären rf
FO-nummer: 2815266-3

Address:
Viksbågen 9, (Biocenter 1, rummet 1014), 00790 Helsinki

Post address:
PL56, 00014 Helsingin yliopisto

Instagram

🇫🇮Biosfääri on allekirjoittanut @studentsforpalestinefinland vetoomuksen, jossa Helsingin yliopistoa vaaditaan katkaisemaan suhteensa Israelilaisiin akateemisiin instituutioihin.

In English in the comments, på svenska i kommentarerna

Kiistattoman ekologisen arvonsa lisäksi luonnonmetsistä on etua myös ihmisen terveydelle. Oma mikrobiomimme terveys on suoraan verrannollinen ympäristömme luonnon monimuotoisuuteen. Vielä selkeämpi ja näkyvämpi vaikutus luonnolla on kuitenkin mielenterveyteemme. Luonto saattaa meidät positiiviseen tunnetilaan, rauhoittaa mieltämme ja tarjoaa meille yhteyden kokemuksen niin luontoon kuin itseemmekin. Metsä tarjoaa meille mahdollisuuden liikkua ja virkistyä sekä terveellistä ravintoa sienien ja marjojen muodossa. Kaiken tämän välinearvon lisäksi on kuitenkin hyvä tunnistaa myös metsiemme itseisarvo. Luonto ei ole meidän – me olemme osa sitä.

Petteri Orpon hallitus päätti vuoden alussa vanhojen metsien suojelukriteereistä. Nämä satumetsäkriteereiksikin nimitetyt kriteerit ovat kuitenkin niin tiukat metsän ikärakenteen ja lahopuun määrän suhteen, että osa nykyisistä luonnonsuojelualueistakaan ei täytä niitä. Niillä ei ole myöskään mitään tekemistä tieteen kanssa, minkä teki selväksi yli 430 alan tutkijan allekirjoittama vetoomus kriteerien muuttamisesta. Hallituksella oli tilaisuus turvata satoja tuhansia hehtaareita metsäluonnolle korvaamattomia alueita ja hidastaa tai jopa pysäyttää luontokadon kehitys (mikä on myös valtion ja EU:n virallinen tavoite), mutta he tyytyivät metsäalan lobbaukseen ja totaaliseen epäonnistumiseen metsien suojelussa. Metsien suojelu on entistä enemmän riippuvainen ympäristöjärjestöjen ja aktivistien työstä.

Vaikka metsätkin kärsivät muuttuvasta ilmastosta, on suurin uhka luonnontilaisille metsillemme kuitenkin metsätalous. Ikimetsien ja vanhojen metsien hälyttävästä vähäisyydestä huolimatta niin valtio kuin yksityisetkin tahot hakkaavat näitä metsiä. Metsätalous on myös jumittunut sodan jälkeisen teollistumisen tarpeen aikakauteen: edelleenkin suurin osa hakkuista suoritetaan avohakkuilla. Jatkuvan kasvatuksen malleilla voitaisiin turvata metsän luonnollisempi rakenne, turvata elinympäristöjen parempi säilyminen, ja saavuttaa jopa avohakkuuta enemmän puukuutioita.

Ikimetsien puustoon, lahopuuhun ja maaperään on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Vanhasta iästään huolimatta ikimetsät jatkavat kasvuaan ja sitovat siten hiilidioksidia ilmakehästä. Siihen ei kuitenkaan ole ilmeisesti yksiselitteistä vastausta, onko vanha ikimetsä vai nuori kasvava metsä tehokkaampi hiilinielu. Tämä riippuu myös laskutavasta ja siihen liittyy monia muuttujia. Tehometsätaloudesta huolimatta, tai oikeastaan sen takia, Suomen metsistä on viime vuosina kuitenkin tullut hiilen lähteitä hiilinielujen sijaan. Tarvitsemme kipeästi lisää hiilivarastoja ja -nieluja.

Suomen lajien Punaisen kirjan mukaan tarkastelluista lajeista 11,9% on uhanalaisia (vaarantuneita, uhanalaisia tai äärimmäisen uhanalaisia), ja näistä kolmannes on metsälajeja, joista puolet ovat riippuvaisia luonnontilaisista metsistä. Tähän ei ole laskettu mukaan silmälläpidettäviä lajeja. Etenkin lahopuusta riippuvaiset lajit, kuten hömötiainen ja monet käävät ovat yleisesti tunnettuja luonnonmetsien katoamisesta kärsiviä lajeja. Tilanne on kehittymässä nykymenolla vielä huonommaksi: Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan jopa oravasta on tulossa uhanalainen.

Suomea kutsutaan usein metsien maaksi, mikä on tietyllä tapaa totta, koska kolme neljäsosaa maa-alasta on metsää. Suurin osa tästä metsästä on kuitenkin talousmetsää, joka on monimuotoisuudeltaan ja ekologiselta arvoltaan köyhää. Suomen metsistä vain 12-13% voidaan luokitella vanhaksi metsäksi, ja vain noin 3% metsistä ovat luonnontilaisia. Todennäköisesti iso osa suomalaisista ei ole koskaan edes nähnyt oikeaa metsää, vaan pelkkiä puupeltoja.

Hei opiskelija! Olethan huomannut että HYYn edustajistovaalit ovat alkaneet! Edustajistovaaleissa voi äänestää 15.-17.10. ja 20.-22.10. klo 10-20 välisenä aikana ja kaikilla ylioppilaskunnan jäsenillä on vaaleissa äänioikeus.